|
|||
 |
|
||
|
01.07.2010 - 11:25
Pitkä odotus ja jännitys palkittiin eilen, jolloin Marianne Faithfull esiintyi Kulttuuritalolla. Jännitys sen takia, että selän kanssa tuskailu sai minut jossain vaiheessa kevättä ajattelemaan, että tämä konsertti jää väliin. Onneksi selän leikkaus pelasti minut ja saatoin ontua kyynärsauvan kanssa Kultsalle.
Kuulijakunta oli mukavasti harmaantunutta, ilmassa leijaili ikihippien rauhaa rakastava tunnelma, joten Lepis ja minä sulauduimme hyvin joukkoon. Konsertti alkoi mukavan aikaisin eli kello kaksikymmentä, mikä tarkoittaa sitä, että pääsee aikaisin kotiin nukkumaan.
Marianne oli tyylikäs mustassa mekossaan. Hän esiintyi kitaristi Doug Pettibonen säestyksellä. Haastava kokoonpano niin laulajalle kuin kitaristille. Marianne ja Doug onnistuivat kuitenkin täyttämään lavan karismalla ja taidolla, joita molemmilla riitti.
Konsertissa kuultiin mm. kappaleet Sister Morphine, Crazy Love, Broken English, Salvation, Why’d Ya Do It sekä tietenkin The Ballad Of Lucy Jordan ja As Tears Go By. Oli vaikea pysyä penkissä ja muistaa, että selkä ei todellakaan kestä minkäänlaista hillumista. Mariannen upean karhea ääni ja Dougin kitarointi veivät mennessään ja tuntui, että karvat nousivat pystyyn joka kappaleen alussa, selkäpiissä kihelmöi ja mieli kiljui ilosta.
Konsertin jälkeen jäimme notkumaan takaovelle kourallisen muiden fanien kanssa. Marianne ja Doug antoivat nimmareita ja tuli räpsittyä kännykällä muutama kuva. Tuntui vähintäänkin oudolta puhua Mariannen kanssa. Siis, ajatelkaa, olen jutellut Marianne Faithfullin kanssa! Vau.
Kotona selkä kiitti makuuasentoa.
29.05.2010 - 20:20
Isopeikolla oli Kettuauto-tarina, joka sai minut kaivamaan kuva-arkistoistani kuvia, jotka otin viime kesänä Taidelaitos Haihatuksen autosta.
05.05.2010 - 17:45
Sirokko heitti blogissaan hauskan haasteen. Tässä suora lainaus häneltä:
”Huomasin sen, bloggaajat kuvaavat mitä tahansa. Kohta ei kehtaa kameraa ulkona esiin ottaa, kun muut ajattelevat, että jaahas, taas joku bloggaaja kuvaamassa päiväänsä, tätä söin, join, näin, ihan kuin kaikilla olisi patologinen pakko olla kiinnostunut siitä mitä kenenkin suolen sisällä liikkuu.
Tästä sainkin idean, HEUREKA! Nyt kaivetaan esiin kaikki ne omituisimmat kuvauskohteet, joita ei muiden kuin bloggaajan tulisi mieleenkään kuvata. Eikä mitään vahingonlaukauksia vaan tarkkaan harkittuja kohteita. Semmoisia, joita myöhemmin katsellessa itsekin ihmettelee mitä päässä on liikkunut. Eikä niitä kuvia tietenkään ole tullut käytettyä ennen kuin NYT!"  Otin haasteen vastaan ja aloin selailla kuviani. Mielipiteenihän on, ettei mikään kuva, ei edes epätarkka tai hutilaukaus, ole turha, koska käsittelemällä kuvista voi tehdä vaikka mitä mielenkiintoista. Jatkojalostamalla syntyy usein taidetta.
Ensin en siis ollut löytää sellaisia kuvia, joita Sirokko peräänkuulutti. Ihan älyttömiä kuvauskohteita kyllä löytyi, mutta silti käyttökelpoisia blogeihini.
Sitten jysähti. Tajusin, että on olemassa kuvauskohde, josta on vaikea kehittää mitään kovin järkevää.
Jalat.
 Niitä löytyi kolme kappaletta. Tai siis kuusi. Hmm, en todellakaan muista, miksi olen kyseiset kuvat ottanut, mitä mielessäni on liikkunut ja mihin olen luullut muka käyttäväni nämä otokset.
Onneksi on siis tämä haaste. Kiitos, Sirokko, nyt saan syyn esitellä jalat.
Nappaa sinäkin tämä haaste mukaasi!
29.04.2010 - 16:47
Aalto-yliopiston Taideteollisen korkeakoulun muotoilun osasto poistaa käytöstä erilaisia kangaspuita. Laitteet ovat nähtävillä 5.5.2010 klo 13.00-15.00 osoitteessa Taideteollinen korkeakoulu, 7. kerroksen käytävä, Hämeentie 135 C, 00560 Helsinki. Enemmän tietoa laitteista täällä.
|
Kirjoittaja
Arkisto
2010 2009 2008 2007 2006  
Sivut
Käyttöoikeus
 Tämän teosteoksen käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimi mainittava-Ei-kaupalliseen käyttöön-Ei jälkiperäisiä teoksia 3.0 -lisenssi. 
|
||
