|
|||
 |
|
||
|
20.11.2010 - 11:50
Helsingissä Malmitalolla on avautunut Tuija Markonsalon huikea taidenäyttely. Markonsalon taide on silmiä hivelevää, oivaltavaa ja katsoja koukuttuu tutkimaan teosten yksityiskohtia pitkäksi aikaa.
Näyttelyn tiedotteessa Markonsalo kertoo:
"Opiskelutaustani on korutaidepainotteinen, se näkyy yhä teoksissani, jotka liikkuvat tekstiilitaiteen, kuvataiteen ja taidekäsityön rajapinnoilla…Teoksiani kutsutaan usein kierrätystaiteeksi, itse miellän ne enemmän ”kirpputoritaiteeksi”, tekemiseen liittyy vahvasti keräily ja kimaltavien aarteiden tai kuluneiden seinävaatteiden metsästys."
Tuija Markonsalon näyttely on avoinna Malmitalon galleriassa, Ala-Malmintori 1,
18.11.–11.12.2010 arkisin ma-pe 9-20 ja lauantaisin 9-16.
Näyttelyyn on vapaa pääsy. Suosittelen!
07.08.2010 - 17:46
Hakaniemen hallista (Helsinki) löytyi tänään kaksi upeaa puotia, joiden omaleimaisuus ja ihanan luonteva palvelun ilo hurmasivat minut.
 Epäonnistunut tyttö-puodissa ehdoton löytö olivat printit, joissa seikkailivat epäkirjailija Lisa Gamblerin kirjoittamatta jääneiden kirjojen sankarittaret. Printtejä oli kasseissa, pussukoissa, penaaleissa jne. Kirjoittamatta jääneiden kirjojen nimiä ovat mm. Kohtauksia kyökin puolella, Dangerous Tango in Helsinki, Hiljennä kurvissa, sisko, Arsenikki ei lihota, Naisen on lähdettävä kun naisen on lähdettävä.
  Epäonnistunut tyttö myy myös reilun kaupan puuvillasta tehtyjä T-paitoja. Mitäpä sanoisitte paidasta, jossa on hehkeä kaunotar ja teksti Korostakaa sisäistä kauneuttanne? Se oli tosi makea. Puodissa on tarjolla myös korvakoruja, rintakoruja ja muita herkkuja. Palvelu oli mutkatonta ja aulista. Suosittelen!
 Toinen löytö Hakaniemen hallin toisesta kerroksesta oli Figulus. Myyntitiskin takana oli taiteilija Terttu Ylipahkala, joka oli juuri saanut valmiiksi tekemänsä rannekorun. Minähän olen heikkona rannekoruihin, siksi varmaan aloin niitä itsekin tehdä, joten pysähdyin tietenkin niille sijoilleni nähdessäni värikkäinä hehkuvat helmet. Sovitin erästä rannekorua, joka selvästi huusi minua ostamaan itsensä, mutta se oli liian suuri. Terttu kysyi, olenko jo käynyt kahvilla, ja vastatessani, että olin kyllä ajatellut käydä juomassa sumpit alakerrassa, Terttu sanoi tekevänsä minulle haluamani rannekorun sillä aikaa! Sain valita helmet, menin alakerran kahvilaan. Join oluen (oli oikeastaan liian kuumaa kahville), (ja juu, söin jotain ihan pientä), palasin yläkertaan ja koruni oli valmis.
Uskomatonta palvelua! Tunsin itseni kuningattareksi, koru mittojeni ja mieltymykseni mukaan!
  Korujen lisäksi Figulus myy hallipuodissa mm. helmiä joka lähtöön, puisia, lasisia, huopaisia.
Käykää ihmeessä tutustumassa näihin puoteihin. Ihastutte varmasti. Hinta-laatusuhde kohdillaan, palvelu uskomattoman hienoa ja tavaravalikoima enemmän kuin suussa sulavaa!
 01.07.2010 - 11:25
Pitkä odotus ja jännitys palkittiin eilen, jolloin Marianne Faithfull esiintyi Kulttuuritalolla. Jännitys sen takia, että selän kanssa tuskailu sai minut jossain vaiheessa kevättä ajattelemaan, että tämä konsertti jää väliin. Onneksi selän leikkaus pelasti minut ja saatoin ontua kyynärsauvan kanssa Kultsalle.
Kuulijakunta oli mukavasti harmaantunutta, ilmassa leijaili ikihippien rauhaa rakastava tunnelma, joten Lepis ja minä sulauduimme hyvin joukkoon. Konsertti alkoi mukavan aikaisin eli kello kaksikymmentä, mikä tarkoittaa sitä, että pääsee aikaisin kotiin nukkumaan.
Marianne oli tyylikäs mustassa mekossaan. Hän esiintyi kitaristi Doug Pettibonen säestyksellä. Haastava kokoonpano niin laulajalle kuin kitaristille. Marianne ja Doug onnistuivat kuitenkin täyttämään lavan karismalla ja taidolla, joita molemmilla riitti.
Konsertissa kuultiin mm. kappaleet Sister Morphine, Crazy Love, Broken English, Salvation, Why’d Ya Do It sekä tietenkin The Ballad Of Lucy Jordan ja As Tears Go By. Oli vaikea pysyä penkissä ja muistaa, että selkä ei todellakaan kestä minkäänlaista hillumista. Mariannen upean karhea ääni ja Dougin kitarointi veivät mennessään ja tuntui, että karvat nousivat pystyyn joka kappaleen alussa, selkäpiissä kihelmöi ja mieli kiljui ilosta.
Konsertin jälkeen jäimme notkumaan takaovelle kourallisen muiden fanien kanssa. Marianne ja Doug antoivat nimmareita ja tuli räpsittyä kännykällä muutama kuva. Tuntui vähintäänkin oudolta puhua Mariannen kanssa. Siis, ajatelkaa, olen jutellut Marianne Faithfullin kanssa! Vau.
Kotona selkä kiitti makuuasentoa.
29.05.2010 - 20:20
Isopeikolla oli Kettuauto-tarina, joka sai minut kaivamaan kuva-arkistoistani kuvia, jotka otin viime kesänä Taidelaitos Haihatuksen autosta.
17.03.2010 - 16:30
Amos Andersonin museo Helsingissä esittelee hollantilaisen kuvataiteilijan ja graafikon ja M.C. Escherin töitä näyttelyssä Mahdottomia maailmoja. Escherin lähes pakkomielteinen omistautuminen ja suhtautuminen metamorfooseihin, mahdottomiin perspektiiveihin ja toisaalta symmetriaan, on tuottanut uskomattoman määrän uskomattoman upeita töitä.
Kiertäessäni näyttelyä perspektiiviasiantuntijan kanssa, emme voineet kuin huokaista sitä työn ja ajan määrää, joka jokaiseen puupiirrokseen tai litografiaan on käytetty. Nykyajan lapsille, meille tietokoneen kanssa kuvankäsittelyä tekeville, tekisi ehkä hyvää joskus vähän hidastaa luomisprosessia.
Tai sitten ei. Hulluksihan sitä tulisi. Kärsivällisyys olisi liian kovalla koetuksella.
Näyttely, joka on auki 31.5.2010 saakka, kannattaa ehdottomasti käydä katsomassa.
|
Kirjoittaja
 susu Valokuvia, lyhyitä tarinoita Arkisto
2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 Kategoriat
 
Sivut
Käyttöoikeus
 Tämän teosteoksen käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimi mainittava-Ei-kaupalliseen käyttöön-Ei jälkiperäisiä teoksia 3.0 -lisenssi.
|
||
